Lempiasioistani, joita löytyikin kuvastollinen

Olin täysin uponnut todellisuuteen, jossa telkkarin katsominen ja päiväunet ovat parhaita tapoja viettää aikaa, enkä keksinyt kovinkaan monia syitä poistua talosta, saatika syitä sille, että olisin alkanut keksiä syitä poistua talosta. Yllättäen Leijonakuninkaan apina (Mandrillus sphinx) kuitenkin tuli luokseni ja sanoi "Muista kuka olet!", jolloin ymmärsin, että olen elänyt elämääni väärin, ja että oli aika lähteä käymään Tampereella. (Tavallaan kyseessä ei ollut apina vaan ihmisrotuinen poikaystäväni, mutta mikäli käyt katsomassa Piin elämä -elokuvan, ymmärrät, ettei tärkeintä oikeastaan ole, kuka sanoi mitä, vaan miellyttävä tarina. Ja että joskus, joskin harvoin, 3D-efekti on kaiken sen nenäkivun arvoinen.)

Lähdimme siis Tampereelle fuksikyykkään, mikä oli mahtavaa, koska fuksikyykässä yhdistyvät kaksi lempiasiaani. Arvasit varmasti, että kyseessä ovat fuksit ja kyykkääminen. Nyt voit askarrella itsellesi tötteröhatun ja kirjoittaa siihen "a a s i", ja häpeillen laittaa sen päähäsi. Ja kun kämppiksesi tulee kysymään, mitä sinulla on päässäsi, voit pyytää häntä kuorimaan porkkanan ja heittämään sen vessanpönttöön, jotta saat syyn tunkea naamasi sinne. Koska lempiasioitani eivät todellakaan ole fuksit ja kyykkääminen -

oli ehkä tarpeetonta olla noin ilkeä. Mutta tarkemmin ajateltunahan fuksit ovat vain tyyppejä, joita ei todennäköisesti tunne, ja kyykkääminen on puupalikoiden heittelemistä isommilla puupalikoilla. Mainitsemani kaksi lempiasiaa ovat, tattadadaa, telmiminen ja alkoholi. Talvilajeissa hölmö pukeutuminen ja pomppiminen ovat sosiaalisesti sallittuja, mikä helposti johtaa riehakkuuteen ja telmimiseen, mikä on tietenkin mahtavaa. Ja alkoholi on muuten vain mahtavaa,

luonnollisesti kohtuudella nautittuna. Ja mikäli vanhempani sattuvat lukemaan, haluan täsmentää, että opiskelijaporukoissa juominen on täysin kontrolloitu sosiaalisen ilottelun katalyytti, joka useimmiten vieläpä syljetään maistelun jälkeen pois (joskus vasta aamulla).

Huikeaa iltaa seurasi mukava päivä, joka alkoi paluukyydin takapenkillä lörpsityillä Amppari-mehujäillä. (Ellet pidä uudissanastani, voit mielessäsi korvata sen imeskelyllä tmv. toiminteella, mutta pyydän sinua avoimesti hetken miettimään mehujään nauttimisesta kuuluvaa ääntä.) Todellinen hauskuus kuitenkin odotti olkkarin pöydällä. Kuvasto, josta löytyi kaikki tuotteet, joita olemme tietämättämme aina halunneet. Tässä muutama herkku: